Ajankohtaista

Talousvyöhykkeen merituulivoima-alueita ja niiden SOVA-ympäristöselostusta koskeva luonnos on parhaillaan kuultavana. Kotimaisen merituulivoiman uranuurtaja Arenso Oy näkee ehdotuksessa puutteita, jotka riskeeraavat kilpailutuksen onnistumisen. Talousvyöhykkeen merituulivoima-alueet pitää arvioida uudelleen teknistaloudellisesta näkökulmasta sekä huomioida hankkeiden keskinäiset vaikutukset ja yhteiskunnan kokonaisetu.

Suomen ensimmäistä ja toistaiseksi ainoaa merituulipuistoa Porin Tahkoluodossa operoiva ja Tahkoluodon merituulipuiston laajennushankkeen suunnittelusta vastaava Arenso pitää uutta ehdotusta talousvyöhykkeen merituulivoima-alueiden kehittämisestä ongelmallisena. SOVAssa esitettyihin, osin virheellisiin lähtökohtiin perustuva merituulivoima-alueiden analyysi voi tuottaa kilpailutukseen alueita, jotka eivät ole toteutettavissa nykyteknologialla eivätkä merituulivoiman talousvyöhykelain ja asetuksen vaatimassa aikataulussa.

Talousvyöhykkeen merituulivoima-alueet, erityisesti Selkämerellä, ovat teknistaloudellisesti aluevesien merituulivoima-alueita haasteellisempia muun muassa pidempien etäisyyksien ja suuremman vesisyvyyden vuoksi. Tulevien vuosien kilpailutusten, niin aluevesillä, talousvyöhykkeellä kuin Ahvenanmaallakin, keskinäinen ajallinen koordinointi on ensiarvoisen tärkeää, jotta Suomeen voi kehittyä toimiva ja ennakoitavasti kasvava merituulivoimamarkkina. Se myös mahdollistaa paikallisten toimitusketjujen kilpailukykyisen kehittymisen ja sen myötä kansantaloudelliset hyödyt.

Kilpailutettavien alueiden valinnassa ja kilpailutusjärjestyksessä tulee huomioida myös hankkeiden keskinäiset vaikutukset: talousvyöhykkeen tuulivoimahankkeiden aiheuttamat varjostushäviöt voivat heikentää aluevesien hankkeiden sähköntuotantomääriä ja siten tehdä investoinneista kannattamattomia. Pahimmillaan lähekkäin sijoittuvat hankkeet voivat estää toistensa toteutumisen tai tuhota aiemmin rakennetun hankkeen kannattavuuden. Lain merituulivoimasta talousvyöhykkeellä mukaisesti kilpailutettavien alueiden valinnassa tulee huomioida yhteiskunnan kokonaisetu, joten myös siksi yhteisvaikutuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Arenso muistuttaa, että Euroopassa monet tuulivoimahankkeiden kilpailutukset ovat viime aikoina epäonnistuneet, koska teknistaloudellisia näkökohtia ei ole huomioitu riittävän hyvin. Mikäli Suomen kaltaisella, kansainvälisesti verrattain pienellä ja jäätyvän meren vuoksi teknisesti haastavalla markkinalla tuodaan kilpailutukseen teknologian osalta riskialttiita ja kalliita hankealueita, on kilpailutuksen epäonnistuminen todennäköistä.

Valtioneuvoston 20.8.2024 julkaisema Merituulivoiman edistämisen toimenpidesuunnitelma asettaa tavoitteeksi, että Suomen tulisi olla Itämeren alueen houkuttelevin merituulivoimamarkkina. Mikäli talousvyöhykkeen kilpailutukset käynnistyvät teknistaloudellisesti hyvin riskialttiilla ja mahdollisesti toteutuskelvottomilla alueilla, ei asetettu tavoite ainakaan talousvyöhykkeen osalta tule toteutumaan.

Arenson näkemyksen mukaan Perämeren eteläinen ja pohjoinen hankealue, jotka syvyysolosuhteittensa puolesta ovat toteutettavissa nykyteknologialla, ovat todennäköisimmin rakennettavissa tulevalla vuosikymmenellä, mikäli verkkoliitynnän haasteet saadaan ratkaistua. Sen sijaan molemmat Selkämeren alueet ovat syvyydeltään ja merenpohjaltaan haastavia, eivätkä todennäköisesti kaupallisesti toteutuskelpoisia vielä 2030-luvulla, ainakaan mikäli merituulivoimahankkeille ei tulevaisuudessakaan ole mahdollista hakea julkista tukea. Kilpailutukseen tulisikin näkemyksemme mukaan ensimmäisenä tuoda toinen Perämeren hankkeista.
Arenson tunnistamat heikkoudet TEM:n esityksessä:

1. Arenson kokemus osoittaa, että voimaloita voidaan sijoittaa enintään 5 MW / km2. Osassa talousvyöhykkeen tuulivoima-alueista vesisyvyydet rajoittavat voimalasijoittelua voimakkaasti, joten kaikille neljälle alueelle ei ole mahdollista suunnitella 1,3 GW:n hanketta. Toteutuskelpoinen hankekoko saattaisi siis jäädä merkittävästi pienemmäksi.
2. SOVA-raportti esittää, että hankkeet olisivat toteutettavissa nykyteknologialla. Arenson käytössä oleva syvyysaineisto osoittaa, että Selkämeren merituulivoima-alueilla syvyysolosuhteet ovat selvästi SOVAssa esitettyjä suuremmat, jopa yli 60 metriä. Näillä alueilla jouduttaisiin käyttämään ainakin osassa voimaloista kelluvaa perustustekniikkaa. Kelluva teknologia on maailmanlaajuisestikin vasta esikaupallisessa vaiheessa, eikä sitä ole toistaiseksi testattu lainkaan jäätyvillä merialueilla, mikä nostaisi hankkeen tekniset haasteet ja kustannustason liian suuriksi riskeiksi.
3. Ympäristöselostus ei perustu tarkkoihin, hankealuekohtaisiin ympäristöselvityksiin, vaan karkeisiin valtakunnanlaajuisiin mallinnuksiin, joiden perusteella se korostaa osin virheellisesti muun muassa kahden pohjoisimman alueen riskejä lintujen ja hylkeiden kannalta. Hankekohtaisissa YVA-menettelyissä on osoitettu, että väitetyn kaltaisia riskejä linnuille ja hylkeille joko ei ole lainkaan tai niitä voidaan vähentää.
4. Ehdotuksessa esitetty 35 vuoden pituinen käyttöaika on liian lyhyt teknologiseen kehitykseen nähden. Tällä hetkellä hankevastaavat ja voimalavalmistajat tavoittelevat jo 40 vuoden käyttöikää. Kun mukaan lasketaan käytöstä poistoon tarvittava aika, käyttöoikeuden pitäisi kattaa vähintään 50 vuotta.

Lisätietoja
Liiketoimintajohtaja Esa Holttinen, Arenso Oy, 044 760 8477, esa.holttinen@arenso.fi

Arenso Oy – Arctic Energy Solutions
Arenso Oy on kotimainen, laitetoimittajista ja urakoitsijoista riippumaton pohjoisten olosuhteiden tuulivoimaosaaja. Yhtiö tuottaa asiakkailleen tuulivoiman asiantuntijapalveluita ja toteuttaa asiakkaidensa uusiutuvan energian hankkeet tehokkaasti ja vastuullisesti hankekehityksestä rakentamiseen, tuotantoon, huoltoon ja ylläpitoon sekä voimaloiden purkuun ja kierrätykseen asti.
Arenso Oy perustettiin vuonna 2024 Suomen Hyötytuuli Oy:n kokonaisjakautumisen yhteydessä. Yhtiö vastaa Suomen Hyötytuuli Oy:n ja Tahkoluoto Offshore Oy:n tuulivoimahankkeiden kehityksestä ja tuotannon operoinnista.